Viime viikon keskiviikko 19.7. oli paikallisten vapaapäivä. Päivä oli vähän kuin talonpoikien virkistyspäivä. Järjestäjänä ei kuitenkaan ollut yritys vaan puolue: Sandinistien Frente järjesti kymmenille tuhansille maaseudun asukkaille ilmaisen bussikuljetuksen pääkaupunkiin Managuaan, jossa vietettiin vallankumouksen vuosipäivän pääjuhlaa.
Daniel Ortega ratsasti valkoisella hevosella, tanssi Plaza de Fe’llä Nicaraguan lippuun kietoutuneena ja ihmiset juopuivat kuin meillä vappuna. Frentestä irrottautunut Movimiento Renovador Sandinista (MRS) juhli samaan aikaan hillitymmin ja kulttuuripainotteisemmin läheisessä Masayan kaupungissa.
Viikonloppuna kävin Granadassa, Nicaraguan vanhimmassa, konservatiivisimmassa ja turistiystävällisimmässä kaupungissa. Sen lisäksi, että otin ensimmäiset arahkot mutta innostuneet salsamaiset askeleeni tanssilattialla, tapasin myös vallankumouksen ihmisiä ääripäistä. Nicaraguajärven rannalla tuli pyytämään kolehtia rankasti juopunut mies, jolla vallankumouksen vuosipäivä oli monen muun tavoin venähtänyt pitkäksi. Hän oli tavannut Managuan Plaza de la Fe’n juhlallisuuksissa naisen, joka oli vietellyt hänet Granadaan ja nyt piti päästä kotiin. Illalla tapasin tanssin pyörteissä kolme sisarusta, joista vanhin oli ollut 1980-luvulla sandinistien riveissä rintamalla. Hän oli ollut rintamalle lähtiessään 15-vuotias.
elokuu 8, 2006 kello 7:16 ap
Hihii, mäkin tapasin kiinnostavia juoppoja Granadassa, Nicaragua-järven rannassa. He olivat kylläkin paikallisia (kuva löytyy blogini joulukuun kohdalta).